Muistoja tuleville sukupolville - digitalisaatio tukena vai ei

Muistoja tuleville sukupolville – digitalisaatio tukena vai ei?

Hyvät lukijat, minua lähestyttiin muutama viikko sitten mielenkiintoisella kysymyksellä: ”En tiiä onko tätä asiaa käsitelty sun ohjelmassa mutta kiinnostais kovasti miten digikuvat saa säilymään tuleville sukupolville. Ne on tallennettu tällä hetkellä kahdelle ulkoiselle kovalevylle.

Digikuvaaminen, helppoa ja nopeaa! Kuva unsplash.com

Kyseessä on erittäin oleellinen ja inhimillinen tarve siirtää muistoja tästä hetkestä tulevaisuuteen, joko perheen yhteisistä hetkistä tai hetkistä, joita yksilö ei tule muistamaan isona muuten kuin kuvan kautta. Aihe on ajankohtainen meille kaikille, koska ihmisen muisti ei palvele meitä samalla tarkkuudella kuin muistiinpanot ja media (kuvat, äänitteet, videot). Muistot jotenkin vääristyvät ja värittyvät mitä vanhemmaksi tulemme sekä tiettyjä osia tapahtumista ei edes tallennu ihmisen pitkäaikaismuistiin. Edellä mainitun lisäksi todennäköisesti meillä kaikilla on hetkiä, jolloin olemme muistelleet menneitä läheisten ihmisten kanssa, heidän ottamien kuvien kautta.

Koska kysymyksessä oli jätetty näkökulmaan tulkinnanvaraa, tein valinnan aikajaksosta ja näkökulmasta: haluan säilyttää muistot lapsenlapsille, eli aikajänteelle 20-50 vuotta. Päädyin seuraaviin ratkaisuihin.

Todennäköisin keino säilyttää muistot jälkipolville

Jos haluaa muiston säilymään lastenlapsille, on helpoin ja varmin tapa teetättää tärkeimmistä kuvista laadukkaat printit ja säilyttää niitä valolta ja ilmalta suojassa (vrt. mummolan valokuvat…). Tällöin välttyy kuvien haalistumiselta. Paperiprintit haastaa ainoastaan fyysiset onnettomuudet, kuten tulipalo, vesivahinko, ryöstö, hukkaaminen. 

Ei ole paperikuvan voittanutta – vai onko? Kuva unsplash.com

Toinen näkökulma on jo olemassa olevien paperikuvien digitoiminen. Digitointi mahdollistaa kuvien uusien versioiden tulostamisen ja niistä jää itselle ”kulumaton” versio kovalevylle.

Tästä linkistä voi lukea Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkusen kannanoton ja vinkit kuvien säilytykseen.

Digikuvat, eivätkö ne ole ikuisia?

Digikuvilla ei itsellään ole määriteltävää ikää, koska tietyillä ratkaisuilla niistä saadaan erittäin pitkäikäisiä ja tietyillä ratkaisuilla erittäin lyhytikäisiä. Digikuvan ikäennuste korreloi käytetyn tallennusmedian ikäennusteeseen, koska digikuva tulee olla aina tallennettuna jonnekin (Digikuva = sarja ykkösiä ja nollia)

Digikuv taltioituna kameran muistikortille. Kuva unsplash.com

Digikuvien säilytyksessä nimenomaan tallennusmediat asettavat haasteen. Jaan tässä kirjoituksessa tallennusmediat kahteen kategoriaan: pilvipalveluihin ja kotiin hankittaviin kovalevyratkaisuihin. Molemmissa kategorioissa haasteeksi muodostuu 20-50-vuoden aikajänne. Pilvipalveluissa pitäisi pystyä arvioimaan palvelun tuottaman yrityksen elinikää ja tulevaisuutta sekä kovalevyratkaisuissa tulisi kyetä arvioimaan itse kovalevyjen elinikää sekä tallennusvälineiden teknologiakehitystä (esim. CD/DVD-asemat ovat harvinaisia nykypäivän tietokoneissa).

Tästä syystä lähtisin ratkaisemaan ongelmaa hyödyntämällä molempia kategorioita seuraavasti:

1. Haarukoin netistä pilvipalvelu, jonka arvioi olevan hengissä vielä 25-v päästä (esim. Google Kuvat) ja tallentaa kuvat sinne. Lisäksi

2. Hankkisin peilaava RAID-kiintolevyaseman, josta tulee kotitalouden master-taltio. Asemaan voi vaihtaa erillisiä kiintolevyjä niiden kulumisen mukaan, eikä yhden kiintolevyn hajoamien aiheuta tiedon menettämistä.

Serverihuone, pilvipalvelun ydin. Kuva unsplash.com

Ratkaisun johdosta olen vankina seuraamaan Google Kuvat palvelun kehittymista ja itseasiassa Googlen kehittymistä yhtiönä. Lisäksi minun tulee valmistautua maksamaan tallennustilasta sekä valmistautumaan hintojen korotukseen. Varmuudeksi kilpailutan muita palveluja, yleisen hintatason selvittämiseksi (kärryillä pysymiseksi). Lisäksi minun pitää olla erittäin selvillä kuvien omistus- ja käyttöoikeuksista, koska haluan että kuvat ovat jatkossakin vain minun tai minun valitsemieni ihmisten omistuksessa ja nähtävissä.

Olen myös vankina yleisen tallennusteknologian seuraamisessa, koska minua kiinnostaa milloin nykyaikainen RAID-teknologia vanhentuu ja millä teknologialla se tullaan kotitalouksissa korvaamaan. Haluan tulevaisuudessa myös katsella kuvia kovalevyltä, pelkän tallentamisen lisäksi. Kovalevyt ovat myös yhtä riskialttiit fyysisille onnettomuuksille kuin paperitulosteetkin, joten se tulee myös huomioida.

Kovalevyt eivät ole ikuisia, kuva Unslplash.com

Lisätietoa RAID-tekniikasta tästä linkistä
Lisätietoa pilvipalveluiden ongelmista tästä linkistä

Yhteenveto

Edellä mainituista ainoastaan kuvien tulostaminen on ns. ”huoleton ratkaisu”, missä tulostetaan kuvat kerran ja niiden ennuste säilyä tuleville jälkipolville on hyvä. Pilvipalvelut ja kiintoasemat vaativat huolenpitoa: onko pilvipalvelu menossa nurin, pitääkö kilpailuttaa hintoja halvemman löytämiseksi. Ja kovalevyasemissa pitää ymmärtää teknologian kehitys ja huolehtia siitä että kuvat saa edelleen ulos sieltä kovalevyiltä. Ongelma ja tarve ongelman ratkaisulle on erittäin oleellinen, mutta digitaalisessa muodossa erittäin vaikea yhtälö. Digitaalisesti itse lähtisin hajauttamaan, toivoen että joku valituista ratkaisuista kestää tulevaisuutta ja muistot päätyvät jälkipolville.

Mitä mieltä sinä olet? -kommentoi alle!

Yksi, yksittäinen heikko – useat, hajautettu  vahva

ATK-tavis

-Tavis

Vieritä ylös